(Only in Finnish)
On se kumma miten mä olen aina ihan paskat housussa ennen Helsingin keikkaa. Sama tuttu perhoslauma valtasi mun vatsan taas ennen Radio Aallon Helsinkipäivän-konserttia, mutta tavallaan mä olen jo tottunut kotikaupunki keikeikkajännitykseen. Se on oikeasti eri juttu vetää tänään Kasselissa Saksassa Big band festareilla tai huomenna Valkovenäjällä rokkifestarereilla kuin omassa kotikaupungissa perheiden, frendien ja muiden tuttujen edessä. Jo Elixia-kuntokeskuksessa aamupäivällä muutama kundi tuli tökkäämään olkapäähän että ”Hei tullaan sitten illalla tsekkaamaan osaatteko mitään ;)”
Mulle kaikista pahimmat on jostain syystä mutsi ja systeri. Vaikka mä kuinka koitan olla ajattelematta asiaa ja oikein keskityn siihen että “Äiti ei ole täällä”, huomaan mä viimeistään kolmannessa biisissä oikein etsiväni sitä yleisöstä ja jos löydän, koitan tulkita mamman kasvoilta onko hyvä vai huono meno. Onneksi se yleensä hymyilee.
Äitejä ja siskoja tai ei, olipahan taas huikea ilta! Vettä satoi kuin Esterin pepusta ja kun ajelin keikkapaikalle Rumpali-Sami kyydissäni, oltiin varmoja että kenttä on tyhjä kun me soitetaan. Mitä vielä… Okei, olihan koko konsertin kattaus aikamoinen. Omat kohokohdat oli tietenkin J.Karjalainen ja superkova HalooHelsinki. On jotenkin niin siistiä että kotimaassa alkaa olla ihan samanlainen meno yhteislauluineen ja muine sähellyksineen kuin muuallakin Euroopassa. Varsinkin Keskiviikkoisen keikkaorgasmin jälkeen mua ottaa päähän ettei ole tänäkään kesänä Suomessa enempää keikkoja, mutta ehkä sitten taas ensi vuonna.
Mä istun nyt lentokoneessa jossain Itämeren yllä matkalla Saksaan Big band festareille. Huomenna matkataan Valkovenäjälle rokkifestareille ja sitten taas kotiin valmistelemaan uutta levyä. Näyttäisi että jos kaikki ”tikat osuu edes lähelle taulua” voisi uusi levy olla jouluksi kaupassa. Katsotaan nyt. Oon jo nyt tosi ylpeä siitä mitä ollaan saatu parissa vuodessa kasaan ja tykkää ihan hulluna uusista biiseistä. Joulusta voi tulla aika jännä tänä vuonna kun ei poikien kanssa jännitetä pelkkää joulupukkia vaan myös sitä mitä te kaikki tykkäätte meidän uusista kipaleista ;)
Mutta anyway. Halusin vaan kiittää teitä kaikkia ihania ja etenkin Radio Aaltoa Kaisaniemen keikasta keskiviikkona. Vaikka soitetaan harvoin Suomessa, on se aina meille suurta herkkua.
Olkaa kiltisti juhannuksena ja älkää tehkö ihan kaikkea mitä mä tekisin. Sepalus kiinni jos putoatte veneestä.
Iso halaus!!
Samu
Brak komentarzy:
Prześlij komentarz